Kristiinankaupungin kaavoitusjaosto on hyväksynyt yksimielisesti Ilmattaren aloitteen Västervik 2 -tuulipuistohankkeen kaavoituksen käynnistämisestä. Yhteensä 27 tuulivoimalan hankkeella on merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset niin paikallisesti kuin maakunnankin tasolla. Uusi Västervik 2 -hanke sisältää 18 uutta tuulivoimalaa jopa 180 MW nimellisteholla.
Ilmatar kehittää nyt yhteensä enimmillään 27 tuulivoimalan kokonaisuutta projekteissa Västervik ja Västervik 2. Ilmatar on jo rakentamassa pohjanmaalaiskaupungin alueelle yhdeksän voimalan tuulivoimapuistoa, joka on valmistumassa tämän vuoden loppuun mennessä. Laajennushankkeen kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin myötä selviää millainen tästä kokonaisuudesta voi lopullisesti muodostua.
– Koemme päätöksen luottamuksen osoituksena sekä merkkinä sujuvasta yhteistyöstä. Tuulivoimapuistoalueista muodostuu merkittävä kokonaisuus Suomen uusiutuvan energian kehityksessä ja tuotannossa. En voi olla alleviivaamatta myös aluetaloudellisia vaikutuksia tästä kokonaisuudesta, jossa ensimmäinen vaihe saadaan pian valmiiksi. Ilmatar pyrkii aina jatkokehittämään omistamiaan uusituvan energian hankkeita, jolloin valmiiksi rakennettu sähkönsiirtolinja palvelee mahdollisimman laajaa ja monipuolista energiantuotantohanketta, Ilmattaren hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen toteaa.
Ilmatar rakentaa Västervikin projektinsa strategiansa mukaisesti omaan omistukseensa, hankkeen koko monikymmenvuotisen elinkaaren ajalle. Rakenteilla olevan Västervikin ensimmäisen vaiheen kokonaisteho 56 MW ja nyt suunnitteluun lähtevän laajennusosan kokonaisteho on arviolta 120–180 MW.
– Västervik 2 -hanke tukeutuu loistavasti jo rakentuvaan Västervikin tuulivoimapuistoon ja yhteensä näistä kahdesta enimmillään 27 turbiinin tuulivoimapuistosta muodostuu merkittävä kokonaisuus. Uuden tuulipuiston kehittäminen jo rakennetun vierelle tuo synergiahyötyä, tämä tarkoittaa esimerkiksi materiaalitehokkuutta, kun puistojen yhteiset infrastruktuurit palvelevat kokonaisuutta. Synergialla on myös ympäristöarvojen kannalta merkittävä vaikutus, kun alueet ovat lähekkäin eikä esimerkiksi erillisiä liityntäjohtoja sähköverkkoon tarvita, hankekehityspäällikkö Helena Arola kertoo.
Ilmatar on saanut alueen maanomistajilta vahvan tuen Västervikin kokonaisuudelle, ja mukaan on saatu runsaasti paikallisia vuokranantajia.
– Mielestäni tämä on jälleen uusi osoitus Ilmattaren kyvystä kehittää ja rakentaa hankkeitaan pitkäjänteisesti. Ilmatar ja aiempi hankekehittäjä ovat työskennelleet tämän tuulivoima-aluekokonaisuuden parissa vuodesta 2012. Tämä tarkoittaa sitä, että tunnemme alueen erityispiirteet todella hyvin, tätä tukevat laajat niin vanhemmat kuin tuoreetkin selvitykset, Mäkinen alleviivaa.
Ilmatar toteuttaa vuoden 2024 aikana uudet, kattavat maastoselvitykset. Lisäksi kaavoitusmenettelyn rinnalla käynnistyy ympäristövaikutusten arviointimenettely, ja näiden yhteydessä järjestetään useita kaikille avoimia hankkeen esittelytilaisuuksia.
Västervikin laajennushanke tuo aluetalouteen valtavat hyödyt, esimerkiksi suoria ja välillisiä veroja kertyy hankkeen elinkaaren aikana Suomeen arviolta yli 200 miljoonaa euroa, samoin kokonaisvaikutus työllisyyteen on yli 1000 henkilötyövuotta puiston elinaikana, kun huomioidaan myös välilliset vaikutukset. Tuulivoimahankkeiden aluetaloudellista vaikutuksista voi lukea lisää esimerkiksi Ilmattaren julkaisemasta selvityksestä osoitteessa ilmatar.fi.