Asiakaspalvelussa poikkeusaukioloja joulukuussa: 6.12. suljettu, 13.12. klo 8-13, 23.12. klo 8-14

10.11.2022

Ilmatar suositussa Futucast-podcastissa

LUT-yliopiston tutkimusjohtaja, uusiutuvan energian huippuasiantuntija Petteri Laaksonen ja Ilmattaren toimitusjohtaja Juha Sarsama vierailivat Suomen suosituimpiin kuuluvan podcastsarjan Futucastin vieraina. Ilmattaren ensimmäinen oma jakso on kuunneltavissa Spotifyn kautta ja myös muilla podcast-alustoilla. Jaksoja julkaistaan ensi vaiheessa kolme. Alansa ehdotonta asiantuntijakärkeä edustavat Petteri ja Juha käsittelevät jaksossaan käytännössä kaikki suomalaisen uusiutuvan energian huikean potentiaalin näkökulmat tuuli- ja aurinkovoimasta varastointiratkaisuihin sekä tulevaisuuden suureen vetymurrokseen liittyen.

Tässä kolme poimintaa noin tunnin mittaisesta podcast-jaksosta:

1. Hidas luvitusprosessi uhkaa uusiutuvan energian kasvua ja ilmastotavoitteita – ”Haasteena on, että kuuden vuoden aikana teknologia kehittyy”

Ilmatar Energyn toimitusjohtaja Juha Sarsama ja LUT School of Energy Systemsin tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen vierailivat Futucast-podcastissa keskustelemassa uusiutuvan energian nykytilanteesta ja potentiaalista Suomessa. Alan kova kasvuvauhti näkyy sekä jo rakenteilla olevien hankkeiden että suunnitteilla olevien tuuli- ja aurinkovoimapuistojen määrässä. Luvitusprosessin hitaus aiheuttaa kuitenkin suuren haasteen kasvupotentiaalin saavuttamiselle ja samalla Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiselle.

Vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta yli 50 prosenttiin 2020-luvun aikana.

− Jo nyt on ollut päiviä, jolloin yli puolet koko sähkönkulutuksesta on tuotettu uusiutuvilla ja tuulella. Osuus kasvaa koko ajan, joka tietysti luo myös haasteita, Juha Sarsama toteaa Futucast-podcastissa.

Petteri Laaksonen muistuttaa, että kantaverkkoyhtiö Fingridin liittymäkyselyiden perusteella uusia tuulivoimapuistoja on suunnitteilla valtava määrä. Niiden valossa uusituvan energian osuus on helposti kasvatettavissa 50 prosenttiin ja reilusti sen yli, mutta aikataulu on kiinni investointien nopeudesta.

− Miten saadaan luvitusprosessi, sekä YVA-kaavoitus että rakennusluvat ja valitusprosessit nopeammin läpi? Yleensä kukaan ei ole niin hölmö, että lähtisi suunnittelemaan tuulipuistoa huonoilla valmisteluilla. Ne selvitykset tehdään niin hyvin kuin voidaan ja niistä se ei yleensä jää kiinni. Mutta valitusprosessin pituus saattaa olla korkeimman hallinto-oikeuden osalta jopa viisi vuotta, kolme−neljä vuotta on ihan normaali.

Ilmattaren suunnitelmissa tuulipuiston läpimenoaika on Juha Sarsaman mukaan kuusi vuotta valitusprosessiin ja luvitukseen liittyvien haasteiden takia. Hallitus pyrkii nopeuttamaan prosesseja, mutta tämä vaatii toteutuakseen lisää oikeita resursseja hallinto-oikeuksiin.

− Olen vähän pessimistinen sen suhteen, tuleeko se oikeasti nopeutumaan. Haasteena tässä on myös se, että koko sen kuuden vuoden ajan teknologia kehittyy. Hanketta valmistellessa meidän pitää arvata, minkälaista se on silloin kuuden vuoden päästä, kun ne luvat viimein saadaan. Se asettaa aikamoisia haasteita siihen luvitusprosessiin itseensä.

2. Uusiutuva energia on Suomelle miljardiluokan mahdollisuus – ”Meillä on käsissämme uusi öljy”

Vihreään vetytalouteen siirtyminen tulevaisuudessa lisää sähkönkulutusta merkittävästi Euroopassa. Samalla se avaa Suomelle mahtavan potentiaalin ja kilpailuedun uusiutuvan sähkön suurtuottajana.

Ilmatar Energyn toimitusjohtajan Juha Sarsaman kanssa Futucast-podcastissa vieraillut LUT School of Energy Systemsin tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen kertoi podcastissa LUT:n mallinnuksista, joiden perusteella Suomen potentiaali on valtava. Kantaverkkoyhtiö Fingridissä nyt vireillä olevien tuulivoimapuistohankkeiden liittymäkyselyihin perustuvilla luvuilla pystyttäisiin tuottamaan 600 terawattituntia sähköä, mikä vastaa karkeasti viittäkymmentä ydinvoimalaa. Fingridin arvioiden mukaan tästä toteutuu ainakin puolet. Kun mukaan otetaan aurinkovoima, jota voi syntyä tulevaisuudessa tuulivoimaa vastaava määrä, päästään Laaksosen laskelmissa vähintään 600:n ja jopa 1200 terawattitunnin puhtaaseen energian tuotantoon.

− Jos Euroopan sähköntarve on 10 000 terawattituntia, niin se on yli 10 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta. Jos tämä skaalataan Ruotsiin ja Norjaan, niin pohjoismaat voivat tehdä 40 prosenttia koko Euroopan sähköntuotannosta, Laaksonen havainnollistaa.

Juuri nyt eurooppalaisia kurittava energiakriisi on osoittanut sen, miten tärkeää turvallinen, vakaa ja tulevaisuudessa myös puhdas energiantuotanto on. EU- ja Nato-maana Suomi vastaa tähän tarpeeseen täydellisesti. Suuret teolliset investoinnit vaativat tulevaisuudessa vihreää vetyä, jonka valmistus vaatii valtavasti sähköä. Niinpä nämä investoinnit on kannattavinta tehdä sinne, missä sähköä on saatavilla.

− Se auttaa siihen, että tulee hurjasti lisää työpaikkoja ja uusia investointeja, koska investoinnit tulevat sähkön luokse. Eli tämä on suuri mahdollisuus Pohjoismaille, Petteri Laaksonen muistuttaa.

− Tätä voi kuvailla niinkin, että meillä on käsissämme uusi öljy. Tällä kertaa se on vaan myös ilmastolle hyväksi, Ilmattaren Juha Sarsama huomauttaa.

− Kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta Suomen laaja pinta-ala tarkoittaa sitä, että meillä pystytään rakentamaan ikään kuin merituulipuistoja maalle. Se on poikkeuksellista ja meillä on valtava mahdollisuus ja kilpailuetu tässä.

Visiot ja tavoitteet vaativat toteutuakseen panostuksia niin Suomen kantaverkon kuin täältä ulospäin suuntautuvien yhteyksien kehittämiseen. Juha Sarsama ja Petteri Laaksonen peräänkuuluttavatkin verkkoihin miljardiluokan kansallista investointiohjelmaa.

3. Ovatko korkeat sähkönhinnat ja hurja hintavaihtelu tulleet jäädäkseen?

Suomalaiset kuluttajat ovat joutuneet kuluvana vuonna sopeutumaan huomattavasti aiempaa korkeampiin sähkönhintoihin. Lisäksi pörssisähkön hinnanvaihtelu on ollut erittäin suurta, kun tuulisina päivinä hinta on painunut nollaan ja tuulettomina taas noussut hyvin korkeaksi.

Kun tuuli- ja aurinkovoiman osuus tulevaisuudessa kasvaa entisestään, myös sähköntuotannon määrän vaihtelu kasvaa. Tavallisen kuluttajan näkökulmasta sähköä pitäisi olla aina töpseleistä saatavilla. Lisäksi hinnan pitäisi olla vakaa tai ainakin kohtuullisen hyvin ennustettavissa. Futucast-podcastissa haettiin vastausta kysymykseen, onko tämä tulevaisuudessa mahdollista vai onko suuri hintojen heilahtelu tullut sähkömarkkinoille jäädäkseen.

− Tässä on kaksi elementtiä. Toinen on vaihtelu, volatiliteetti, ja toinen on hintataso. Hintataso on nyt energiakriisin takia korkea. Euroopassa on laitettu aiemmin ydinvoimaloita kiinni ja tehty paljon sähköntuotantoa kaasulla. Nyt kun sitä kaasua ei enää ole tai sitä on huomattavasti vähemmän, kun se tulee Eurooppaan LNG:nä muualta, tämä on aiheuttanut hintatason nousun, LUT School of Energy Systemsin tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen toteaa.

Uusiutuvan energian tuotannon vaihtelu on kuitenkin realiteetti, joka edellyttää erilaisten energiavarastojen kehittämistä pimeiden ja tuulettomien päivien varalle. Olennainen tekijä on myös markkinamekanismiin kuuluva kysynnän hintajousto, jolloin sähkönkulutusta ja paljon sähköä kuluttavaa tuotantoa ajetaan alas kalliiden hintojen päivinä. Tästä syystä Laaksonen ja Ilmattaren toimitusjohtaja Juha Sarsama suhtautuivat kriittisesti poliittisiin aikeisiin leikata sähkönhinnan vaihteluita.

− Vaihtelua tarvitaan ja se tulee jatkumaan. Keskimääräinen hinta tulee kuitenkin varmasti laskemaan, koska uusiutuvilla energiamuodoilla tuotantokustannukset ovat niin matalia, jolloin kysyntä ja tarjonta hakee markkinoilla hinnan alemmaksi, Petteri Laaksonen muistuttaa.

Ilmattaren Juha Sarsama muistuttaa, että korkea hintataso heijastuu vaikuttaa myös hintojen vaihtelun voimakkuuteen.

− Nyt kun hintataso on noussut johtuen tästä kriisistä, geopolitiikasta ja kaasusta, se vielä voimistaa sitä volatiliteettia, koska taso josta hinta lähtee heilumaan on niin korkea. Olen samaa mieltä Petteri kanssa, että volatiliteetti varmasti sinänsä säilyy, mutta kun hintataso painuu normaalitasolle, myös volatiliteetti suhteessa pieneen.

Petteri Laaksonen uskoo myös, että kriisin selvittämisen jälkeen myös kotitalouksien kannalta ennakoitavat pidempiaikaiset ja kohtuuhintaiset sähkösopimukset tulevat jälleen takaisin.

− Nythän pitkäaikaisten sopimusten markkina on hajonnut sen takia, että hintataso on noussut niin mahdottomaksi, että kukaan välittäjä ei uskalla ottaa sitä riskiä, kun ei oikein tiedetä mihin suuntaan se kulkee.

Tästä pääset Futucastin Spotify– ja Youtube-kanaville.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Mikko Niimes
Manager, PR & Communications
Ilmatar Energy Oy
+358 40 533 2931
[email protected]

ILMATAR

Ilmatar on vuonna 2011 perustettu pelkästään uusiutuvaan energiaan keskittyvä suomalainen energiayhtiö ja itsenäinen sähköntuottaja. Ilmatar Energyn liiketoiminta-alueita ovat uusiutuvan energian kehittäminen, rakentaminen ja ylläpito sekä sähkön myyminen kuluttajille ja yritysasiakkaille.

Ilmatar omistaa maatuuli-, merituuli- ja aurinkovoimahankkeensa niiden jopa 40-vuotisen elinkaaren ajan. Ilmattarella työskentelee lähes 70 uusiutuvan energian huippuammattilaista.

Pelkästään Ilmattaren lähivuosien maatuulivoimaprojekteissa on kehitteillä energiantuotantoa 2 200 megawatin nimellisteholla.

Petteri Laaksonen ja Juha Sarsama Futucast-jaksossaan.
Petteri Laaksonen ja Juha SarsamaPetteri Laaksonen ja Juha Sarsama Futucast-jaksossaan.