Miten sähköauto toimii talvella? Riittävätkö latauspisteet pitkille matkoille? Ilmattaren projekteista vastaava johtaja Erkka Saario ajoi täyssähköautolla Espoosta Pyhälle ja kertoo matkan kulusta.
Sähköautojen määrä lähes tuplaantui vuoden 2020 aikana, ja yhteensä vuoden lopussa Suomessa oli liikenteessä jo yli 55 000 sähköautoa. Autokannan määrän odotetaan kasvavan entisestään tulevina vuosina.
Monia kuitenkin mietityttää sähköauton toimintakyky erityisesti kovalla pakkasella, ja osalla suomalaisista vaikuttaa edelleen olevan mielikuva, että sähköauto jättää helposti tien päälle. Ilmattarella työskentelevä Erkka Saario testasi täyssähköautoaan eri pakkaslukemilla ajomatkallaan Espoosta Pyhätunturille.
”Sähköauton kanssa ei ollut mainittavia ongelmia, vaan matkanteko oli erittäin miellyttävää ja sujuvaa. Pakkaslukemat liikkuivat Etelä-Suomen muutamasta asteesta Pohjois-Suomen -20 pakkasasteeseen”, Saario toteaa.
Sähköautoilijan kannattaa silti huomioida, että sähkönkulutus kasvaa kovalla pakkasella. Sähköautojen ohjaamo lämmitetään samalla sähköllä, jota käytetään matkantekoon. Kun matkustamon lämmityksen aloittaa auton ollessa vielä latauksessa, lämmitys ei lyhennä auton toimintamatkaa.
Kylmyys myös hidastaa akun latautumista, mikä vaikuttaa pikalatauksen tehokkuuteen. Jos akku on pakkasten takia kylmä, lataus lämmittää ensin akun riittävään lämpötilaan ja vasta sitten aloittaa lataamisen täydellä teholla.
Matkantekoa tulee suunnitella, vaikka latausinfraa kehitetään jatkuvasti
Lämmityksen lisäksi pakkasilman korkea ilmanvastus ja huonokuntoinen tie lisäävät sähkönkulutusta, joten latauspysähdyksiä tulee suunnitella tiheämmin väliajoin.
”Kylmä keli ja erilaiset tienpinnat näkyivät auton sähkönkulutuksessa. Liukas ja luminen tienpinta nosti kulusta, kun taas sulalla asfaltilla pääsi suuremmallakin nopeudella alhaisemmalla kulutuksella”, Saario havainnoi.
Latauskartta.fi -palvelusta voi etukäteen tarkastaa lähimmät latauspaikat ja muiden autoilijoiden palautteet niiden toimivuudesta.
Latausinfraa kehitetään jatkuvasti, jonka myötä liikkuminen puhtaammin uusiutuvalla sähköllä onnistuu myös Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja asutus on melko harvaa. Useilla latauspaikoilla auton voi ladata kokonaan uusiutuvalla sähköllä.
Raportointi tien päältä: Näin sujui ajomatka täyssähköautolla Espoosta Pyhälle ja takaisin
Saario kirjasi ylös meno- ja paluumatkan aikana tehdyt pysähdykset ja latauskerrat. Matkaa kertyi yli 2 000 kilometriä.
Menomatka – ensimmäinen matkustuspäivä
08.53
Matka kohti Pyhätunturia alkaa Espoosta. Sähköautomme akku on täynnä kotona ladattua Ilmatar-tuulisähköä.
12.42
Ruokailemme Hirvaskankaalla, kun auto latautuu samalla Teslan laturissa. Tesla-lataukset ovat meille ilmaisia, koska käytin autoa ostaessani suosituslinkkiä ja sain 1 500 kilometrin verran ilmaisia latauksia.
17.08
Perillä Piiparinmäen tuulipuistossa. Kävimme perheen kanssa katsomassa valmistuessaan Suomen suurimman tuulivoimapuiston voimaloita ja jäimme yöksi. Auto latautui Piiparinmäen vierailijakeskuksen laturissa.
Toinen matkustuspäivä
08.17
Automme starttaa Piiparinmäestä, ja akussa on reilusti puhdasta tuulisähköä.
14.17
Pysähdymme Rovaniemellä kaupassa ja tankkaamme sähköä K-Lataus-aseman 50kW-laturissa. Pysähdyimme jo aikaisemmin matkalla syömään, mutta pysähdyspaikan laturi ei ollut toiminnassa.
18.03
Perillä Pyhällä! Takana 1051 kilometriä sähköautolla. Auto on kuluttanut 227,6 kWh energiaa, ja ladatun sähkön hinta on yhteensä 64,71 euroa. Tähän on vertailtavuuden vuoksi lisätty noin 130 kWh latauksia kotona ja Piiparinmäessä hintaan 0,15€/kWh. Tesla-latauksille on laskettu normaalihinnoittelun mukainen hinta.
Bensa-autolla matka olisi maksanut noin 126 euroa, jos polttoainetta olisi kulunut keskimäärin 8 l/100km. Sähköautolla matkanteko oli siis lähes puolet edullisempaa, kun huomioidaan vain auton käyttövoimakulut. Nyt käytetty Tesla Model S -auto kulutti sähköä keskimäärin 220 wattituntia kilometriä kohden näissä olosuhteissa.
Joululoman aikana latasimme autoa mökillä mukana olleella mobiililaturilla ja kerran kokeilimme Pyhätunturin Tesla destination charger -latausta.
Paluumatka
10.08
Lähtö Pyhältä ja pakkasta -20 astetta. Aamun asiointien ja lämmittelyjen jäljiltä akun varaus on lähtiessä 91 prosenttia.
13.45
Suunniteltu lataus Keminmaan Tupasvillassa ei onnistunut, koska laturi ei toiminut. Aikaa kului reilusti asian ihmettelyyn. Jatkoimme Lapintuuleen syömään ja lataamaan autoa, mutta melko hidas 22 kW:n laturi aiheutti vielä ylimääräisen pysähdyksen Iissä.
15.17
Auto latautuu ilmaisella 50kW-latauspisteellä Iissä – me kävimme samaan aikaan kaupoilla.
18.46
Pyhäjärvellä auto laturiin ja jälleen ruokailun aika. Tesla-latureista kaksi neljästä ei toiminut, joten aikaa tuhlaantui odotellessa ja säätäessä latauksen kanssa. Autoa pystyi lataamaan maksimissaan vain 80 prosenttiin ruuhkan takia.
21.47
Hirvaskankaalle lataukseen. Täälläkin vain kaksi laturia käytössä ja 80 prosentin rajoitus ruuhkan takia. Saimme auton kuitenkin suoraan laturiin ja hörppäsimme kahvit.
00.32
Vielä yksi pysähdys Vierumäellä, kun aloittelevat Tesla-kuskit eivät uskaltaneet ajaa kotiin asti, vaikka auto ilmoittikin, että viisi prosenttia akkua olisi vielä kotona jäljellä. Vierumäellä lataus toimi hienosti, kun kaikki kahdeksan laturia olivat käytössä.
02.07
Kotona Espoossa. Paluumatkassa meni pari tuntia pidempään kuin suunnittelimme, mutta sähköautoilu on niin hienoa, että se ei haitannut yhtään. Kotimatkan kustannukset käytetyn energian osalta olivat yhteensä 51,48 euroa, kun huomioidaan noin 100 kWh verran latausta mökillä jälleen 0,15€/kWh arvioidulla kustannuksella, vaikkei tätä mökin vuokran päälle erikseen tarvinnutkaan maksaa.
Sähköautolla koko matka Lappiin ja takaisin kustansi siis 116,19 euroa.
Pakkasella sähköautoilijan on kuitenkin syytä varautua energiankulutuksen kasvuun, joka voi olla jopa yli 25 prosenttia plussakeleihin verrattuna. Ei siis ole siltäkään kannalta epäoleellisista, millä sähköllä lataat sähköautosi. Esimerkiksi jos sähköautoihin ladattava sähkö tuotetaan hiilivoimalla, voi sähköauton käyttäminen periaatteessa tuottaa enemmän päästöjä kuin dieselauton. Puhtaalla sähköllä, esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla, ladattu auto on lähes nollapäästöinen.
Jatkuvasti kehittyvän latausinfran myötä liikkuminen puhtaammin uusiutuvalla sähköllä onnistuu myös Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja asutus on melko harvaa. Sähköautoilu on sekä tätä päivää että tulevaisuutta.