Usein kysytyt kysymykset

Suomessa talvikuukaudet ovat selvästi kesäkuukausia tuulisempia. Tuulienergiaa tuotetaan eniten kylminä kuukausina, jolloin myös energiankulutus on suurinta. Suuremman ilmantiheyden takia pakkasella tuulesta saadaan myös enemmän energiaa kuin lämpimällä ilmalla. Tuulivoiman tuotanto painottuu loka – maaliskuulle, joiden aikana tuotetaan noin 60 % vuotuisesta tuulisähköstä.

Tuulivoiman hyödyt ovat moninaiset. Tuulisähkö on puhdasta, uusiutuvaa, edullista ja kotimaista. Ilmatar on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen yhtiö, sillä se tarjoaa kuluttajille pelkästään tuulisähköä. Tuulivoimalamme tuottavat puhdasta tuulivoimaa kaikkialle Suomeen.

Tuulivoiman haitat liittyvät puolestaan esimerkiksi niiden rakentamisen, kuljettamisen ja huollon aiheuttamiin päästöihin. Tanskan teknisen yliopiston (DTU) tekemän tutkimuksen mukaan tuulivoiman koko elinkaarenaikaiset (rakentaminen, käyttö ja purkaminen) päästöt ovat vain 7 gC02/kWh. Vastaavasti kivihiilivoimalla tuotetun sähkön elinkaaren aikaiset päästöt ovat jopa 820 g/kWh. Muita haittoja voivat olla äänihaitat ja maisemahaitat.

Suomessa ja EU:ssa sähkön alkuperää seurataan tarkasti. Tuulisähköllä, kuten kaikella uusiutuvalla sähköllä, pitää olla niin kutsuttu alkuperätakuu, jotta sitä voidaan myydä uusiutuvana sähkönä. Alkuperätakuita on liikkeellä vain sen verran kuin uusiutuvaa sähköä tosiasiallisesti tuotetaan eli esimerkiksi Ilmattaren tuulisähköä ei voi myydä enempää kuin sitä tuotetaan.

Sähköä ei voida vielä varastoida laajamittaisesti. Laajalla alueella on harvoin täysin tyyntä, mutta silti tulee hetkiä, jolloin tuulisähkön tuotanto alittaa sen kulutuksen. Tällaisina hetkinä käytetään muuta uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi vesivoimaa, säätövoimana. Vuositasolla tuulisähköä kuitenkin tuotetaan vähintään sen verran kuin sitä myydäänkin.

Tuulivoimala vaatii toimiakseen  3,5–25 m/s tuulennopeuden. Tämän verran Suomessa tuulee lähes aina, varsinkin yli 100 metrin korkeudessa, jossa tuulivoimaloiden navat sijaitsevat.

Ilmatieteen laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan 19 vuoden tarkastelujaksolla (2000-2018), marras-tammikuussa Suomessa ei ollut yhtään näin tuuletonta, vähintään tunnin mittaista ajanjaksoa.

Jos tuuleton hetki toteutuu, niin varmistamme alkuperätakuilla, että myymämme sähkö on tuotettu suomalaisella tuulivoimalla. Sähkö voi tulla useammasta tuulipuistosta, näin varmistamme, että pystymme aina toimittamaan sähköä sitoumusten mukaisesti. Alkuperätakuu-sertifikaatit toimitetaan Fingridin ylläpitämään rekisteriin, ja toimintaa valvoo Energiavirasto.

Tuulivoimalamme suunnitellaan aina niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja eläimille. Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan tuulivoimaloiden käyttö ei näyttäisi häiritsevän maanisäkkäistä, mutta ne voivat häiriintyä alueella rakentamisesta sekä alueen lisääntyneestä aktiivisuudesta. Suomessa on havaittu, että riistaeläimet puolestaan hakeutuvat tuulivoimaloiden läheisyyteen.

Lintujen muuttoreitit ja pesimäalueet otetaan huomioon tuulivoimapuistoja suunnitellessa. Oikealla sijoittelulla tuulivoimaloiden riskit linnuille voidaan minimoida ja hyvin sijoitetut voimalat eivät lisää merkittävästi lintukuolemien määrää. Linnustovaikutusten osalta on jopa osoittautunut, että muuttolinnut törmäävät tuulivoimaloihin vähemmän kuin on suunnitteluvaiheessa arvioitu. Lisäksi tuulivoimaloissa voidaan käyttää avuksi tutkia, jotka havaitsevat liikkeen tuulivoimalan läheisyydessä ja pysäyttävät voimalat lintujen lentäessä liian lähelle tuulivoimalaa.

Liikenne, sähkölinjat, lasirakenteet, rakentaminen ja metsästys ovat huomattavasti tuulivoimaa suurempia lintukuolemien aiheuttajia.

Rakentuneiden tuulivoimapuistojen vaikutuksia on seurattu paljon, ja on voitu havaita, että esimerkiksi meluvaikutukset tai linnustovaikutukset on voitu arvioida luotettavasti.

Tuulivoimalasta syntyy ääntä. Tuulivoimaloiden ääni ei saa pysyvän tai vapaa-ajan asutuksen ulkoalueilla ylittää yöllä 40 desibelin ja päivällä 45 desibelin rajaa. Ääni on voimakkaimmillaan tuulivoimalan napakorkeudella (noin  150 metrissä), jossa voimalan äänitaso vastaa lehtipuhaltimen tai iskuporakoneen tuottamaa äänitasoa. Tuulivoimalan juurella äänentaso on kuitenkin jo paljon alhaisempi, noin 60 desibeliä. Tämä vastaa kovaäänistä keskustelua tai esimerkiksi pyykinpesukoneen ääntä.

Meluvaikutusten kannalta taas nykyisin suurimpien tuulivoimaloiden lähtöäänitaso on noin 104–107 desibeliä, mutta voimalan juurella äänen voimakkuus on enää noin 60 dB. Valtioneuvoston ohjearvon mukaan pysyvän ja vapaa-ajan asutuksen ulkoalueilla yöaikaan tuulivoiman melutaso ei saa ylittää 40 dB. Tämä ohjearvon mukainen vyöhyke rajoittuu tyypillisesti 1 km säteelle nykyaikaisesta tuulipuistosta. Tuulivoimaloiden melutaso on säädelty noin 5–10 dB alemmalle tasolle, mitä sallitaan muulle teolliselle toiminnalle.

Tuulivoima-alueiden läheisyydessä laajakaistaisen äänen äänenpainetasot ovat tyypillisesti pienempiä kuin esimerkiksi liikenneympäristöissä. Infraäänen äänenpainetasojen on todettu olevan samaa tasoa tai pienempiä, kuin kaupunkikeskustoissa ja suurempia, kuin luonnonympäristöissä.

Toimimme valtioneuvoston määrittämien tuulivoimaloiden ulkomelutasoa säätelevien ohjearvojen mukaan.

Alkuperätakuu on todistus siitä, että sähkö on tuotettu tuulella tai muulla uusiutuvalla energialähteellä.

Ilmatar tuottaa tuulisähkön itse tuulipuistoissaan, myy sitä kuluttajille ja yrityksille ja hankkii sitten myymäänsä tuulisähköä vastaavan määrän alkuperätakuita suomalaisten kantaverkkoyhtiö Fingridiltä.

Näin asiakkaamme tietävät, että sähkö, jota he käyttävät on puhdasta uusiutuvaa energiaa.

Maapallon kannalta on yhdentekevää, missä hiilidioksidivapaata sähköä syntyy, kunhan sitä vain syntyy. Mitä useampi asiakas käyttää uusiutuvaa sähköä, sitä enemmän sitä tuotetaan.

Ilmatar on Suomen ainoa sähköyhtiö, joka sekä tuottaa ja myy ainoastaan tuulisähköä.

Päästökauppa tarkoittaa Euroopan unionissa toteutettavaa järjestelyä, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia, joita nämä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään. Päästökaupalla pyritään kustannustehokkaalla tavalla rajoittamaan haitallisia päästöjä.

Suomen kansallinen päästökauppaviranomainen on energiavirasto, jonka tehtäviin kuuluvat lupa-, rekisteri- ja valvonta-asiat sekä päästöoikeuksien huutokauppa. Suomen yrityskohtaisiin uusimpiin päästötietoihin voi tutustua tästä.

Infraääni poikkeaa normaalista äänestä niin, että siitä ei voi havaita säveltä. Korva on erittäin epäherkkä infraäänille. Infraääni kantautuu ilmakehässä kauemmaksi kuin muut äänet. Tuulivoimaloiden ääni on laajakaistaista ja se sisältää myös infraääniä.

Tuulivoimaloiden yhteydessä puhutaan infraäänestä, jolla tarkoitetaan alle 20 Hz taajuuden matalia ääniä. Nämä jäävät yleensä alle ihmisen kuulokynnyksen ja infraääniä esiintyy ympäristössämme jatkuvasti myös ilman tuulivoimatuotantoa. Infraääneen pätee samat fysikaaliset lainalaisuudet kuin yli 20 Hz ääniin, eli se vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Useiden kansainvälisten ja suomalaisten vertaisarvioitujen tieteellisten tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden kuultava tai infraääni ei aiheuta terveyshaittaa, kun noudatetaan Suomen tuulivoimaloille käytössä olevia ääniohjearvoja.

Nykytutkimusten mukaan tuulivoimaloiden infraäänen äänenpainetaso asuntojen pihoilla on niin alhainen, että sitä ei voi kuulla. Oireilusta, joka on yhdistetty tuulivoimalan aiheuttamaan infraääneen, ei ole tieteellistä tutkimusnäyttöä.

Kierrätyksen kannalta haastavat materiaalit ovat olleet perinteisesti peräisin voimalan siivistä, jotka tuottavat energiaa pyöriessään. Tuulivoimalan siivet on valmistettu pääasiassa lasikuidusta ja erilaisista muista komposiittimateriaaleista. Lasi- ja komposiittimateriaalit ovat kestäviä, muotoiltavia ja kevyitä, joten ne sopivat erinomaisesti liikkuviin tuotteisiin. Tuulivoimaloiden lisäksi niitä käytetään paljon myös esimerkiksi meri- ja ilmailuteollisuudessa.

Lasikuitua ja komposiittia ei ole luokiteltu vaarallisiksi jätteiksi. Sen sijaan niitä voidaan kutsua hankaliksi jätteiksi, koska niiden kierrättäminen on haasteellista. Nämä materiaalit on tähän asti loppusijoitettu pääsääntöisesti jätteenkäsittelyalueille, eli kaatopaikoille, mikä on jätehierarkiassa huonoin ratkaisu.

Kun siipien lasikuitu ja muut komposiittimateriaalit saadaan kiertoon, voidaan puhua koko tuulivoimalan kohdalla jopa yli 90 prosentin kierrätysasteesta. Tuulivoimalan siivet pystytään kierrättämään jo tänään nykyteknologialla. Ilmatar on sitoutunut kierrättämään tuulivoimaloidensa siivet. Lue lisää miten tuulivoimalan siivet saadaan kierrätettyä jo tänään: https://ilmatar.fi/ilmatar-sitoutuu-edellakavijana-kierrattamaan-kaikkien-tuulivoimaloidensa-siivet-tuulivoimalat-voidaan-kierrattaa-jo-lahes-kokonaan/

Tuulivoima kattoi noin kymmenen prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta vuonna 2020. Osuus tulee kasvamaan, sillä viime vuoden aikana Suomeen rakennettiin 67 uutta tuulivoimalaa, ja pelkästään vuonna 2021 kotimaisen tuulivoimakapasiteetin odotetaan kasvavan ennätykselliset 1 000 megawattia. (Lähde: Tuulivoimayhdistys). Vuodesta 2021 on tulossa Suomen tuulivoimarakentamisen ennätysvuosi, ja yhä useampi suomalainen saa sähkönsä tuulivoimasta.

Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimahankkeita, selviää Suomen Tuulivoimayhdistyksen ylläpitämästä hankelistasta. Suomen tuulivoimatuotanto tuleekin kaksinkertaistumaan vuoteen 2024 mennessä. Pitkällä tähtäimellä Suomen energiateollisuuden vähähiilisyys tulee perustumaan tuulivoiman voimakkaaseen kasvuun, ja tuulivoimasta tulee jatkossa sähköntuotannossa suurin muoto (Energiateollisuus 2021). Energiateollisuus ry on arvioinut, että vuonna 2035 kotimaisesta sähköntuotannosta yli neljännes on tuulivoimaa.

Ukrainan sodan ja sen myötä Venäjälle asetettujen sanktioiden seurauksena Venäjä on lopettanut sähkön tuonnin Suomeen ja rajoittanut maakaasun vientiä Eurooppaan. Tästä johtuen Euroopan maakaasun ja sähkön hinnat ovat olleet viimeaikoina ennätyksellisen korkeita. Euroopasta hintavaikutus heijastuu sähkön siirtoyhteyksien myötä myös Suomeen. Samaan aikaan myös Pohjoismaisten vesivarastojen tilanne on normaalia heikompi, mikä myös osaltaan nostaa hintaa.

Tilannetta sähkömarkkinoilla on tällä hetkellä erittäin vaikea ennakoida. Suomen sähkönhinnan kehitykseen vaikuttavat niin tulevan talven lämpötila, kotimaisten ja muiden pohjoismaisten sähköntuotantolaitosten ja sähkön siirtoyhteyksien käytettävyystilanne sekä suurelta osin myös Keski-Euroopan sähkönhinta.