Vastine Kauppalehden pääkirjoitukseen 18.4.2024
Tuulivoima on tärkeä osa tulevaisuuden energiapalettia ja sen höydyt jakautuvat monille ympäri Suomea
Kauppalehden pääkirjoituksessa 18.4.2024 todettiin, että tuulivoimalat ovat vastatuulessa ja erillislaki voimaloiden rakentamiseen voisi olla yksi vaihtoehto. Kirjoitus toi esille useita tuulivoimaan liittyviä asioita puutteellisesti, siksi on syytä tarkentaa pääkirjoituksen tulkintoja liittyen tuulivoiman rakentamiseen, lainsäädäntöön sekä tuulivoiman hyötyihin ja haittoihin.
Vihreän siirtymän toteuttaminen edellyttää merkittävää puhtaan sähkön tuotannon lisäämistä erityisesti teollisuuden tarpeisiin. Tämä on mahdollista vain lisäämällä tuulivoimaa, aurinkovoimaa, ydinvoimaa ja tuotannonvaihteluita tasaavia energiavarastoja ja akustoratkaisuja. Käytännössä vain näitä voidaan rakentaa lisää Suomeen teollisessa mittakaavassa.
Vuosi 2023 oli Suomessa toiseksi vilkkain tuulivoiman rakentamisvuosi koskaan. Suomeen rakennettiin 212 uutta tuulivoimalaa. Ei huono saavutus vuonna, jota leimasi maailmanpoliittinen epävarmuus. Markkinalle vuonna 2023 käyttöön otettuina tuuliturbiineina laskettuna Ilmattaren markkinaosuus oli 28 %. Investointipäätöksiä tehtiin toki aiempaa vähemmän, mutta niitä tehtiin. Ilmatar teki kaksi uutta investointipäätöstä tuulivoimaan haastavassa toimintaympäristössä, joista toinen on pohjoisen Suomen suurin tuulivoimapuisto. Uudet tuulivoiman investointipäätökset syntyvät sitä mukaa, kun puhtaan sähkön kysyntä kasvaa.
Suomen tuulivoimayhdistyksen puolivuosittain tekemän tuulivoimahankekatsauksen mukaan vuoden 2023 loppuun mennessä Suomessa oli julkaistu suunniteltuja maatuulivoimahankkeita yli 68 800 megawattia (MW). Tämä tarkoittaa paljon hankkeita, verotuloja ja työpaikkoja ympäri Suomea eri paikkakunnille. Toisin kuin pääkirjoitus antoi ymmärtää tuulivoiman rakentamisesta hyötyvät monet. Tuulivoimapuistojen rakentaminen on tuonut monelle pienelle paikkakunnalle kipeästi kaivattua positiivista taloudellista toimeliaisuutta. Jotkut kunnat pystyvät jopa luopumaan kuntaverosta suurten voimalaitosten verotuottojen takia. Kiinteistöverot tai rakentamisen työvoiman tarve ovat suorista vaikutuksista yleisesti tiedossa, mutta epäsuorien vaikutusten suuruus on yllättävän suuri, ja se jakautuu monelle eri alalle ja toimijalle. Usein tuulivoimapuistojen yhteyteen suunnitellaan lisäksi aurinkovoimaa, akustoja sekä monenlaista muuta toimintaa tukevaa teollisuutta, kuten esim. vedyn tuotantoa. Alueellisesta ja paikallisesta näkökulmasta katsottuna hankkeiden taloudelliset vaikutukset ovat erittäin pitkäkestoisia ottaen huomioon, että puistojen käyttöikä on ainakin 35–40 vuotta.
Suomessa on yksi maailman tiukimpia tuulivoiman rakentamista koskevista lainsäädännöistä. Erillistä tuulivoimalakia ei siis tarvita. Hankepaikkoja valitessamme Ilmatar selvittää alueen luontoarvot ja soveltuvuuden uusiutuvan energian tuotantoon. Teemme sekä tuuli- että aurinkovoimahankkeiden suunnitteluvaiheessa kattavat esiselvitykset luontovaikutuksista. Tuotantoalueiksi valitaan lähtökohtaisesti alueita, joilla ei ole erityisiä luontoarvoja, esimerkiksi vanhoja peltoja ja joutomaita, turvetuotantoalueita tai metsätalousalueita. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on olennainen osa tuulivoimahankkeen luvitusprosessia. Sen tarkoituksena on varmistaa, että suunnitteilla olevan toiminnan ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella. YVA-laki ohjaa monivuotista prosessia, jota sovelletaan kaikkiin niihin uusiin rakennusprojekteihin, jotka saattavat aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia ympäristöön, kuten tuulivoimalat tai kaivokset.
Hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä edesauttaa avoin ja vuorovaikutteinen keskustelu ja läsnäolo hankepaikkakunnalla. Haluamme olla aktiivinen osapuoli niissä yhteisöissä, joissa toimimme, sekä pyrimme takaamaan samalla turvallisen ympäristön kaikille alueiden käyttäjille. Pidämme tiiviisti yhteyttä paikallisyhteisöihin hankkeidemme eri vaiheissa ymmärtääksemme heidän toiveitaan ja vastataksemme mahdollisiin huolenaiheisiin. Paikallinen hyväksyntä luo meille arvojemme mukaisen toimintaympäristön ja voimme ottaa huomioon jokaisen projektimme paikalliset erityispiirteet ja kuunnella jokaista asianosaista yksittäisestä asukkaasta aina virkamiestasolle saakka. Kansalaisia kohdataan tyypillisesti yleisötilaisuuksissa ja henkilökohtaisessa viestinnässä projektipäällikkömme välityksellä.
Pääkirjoitus toi myös esille haasteita, jotka liittyvät Suomen houkuttelevuuteen kansainvälisten sijoitusten kohteena. Tästä meidän kaikkien tulisi olla huolissamme ja kurssi tulisi korjata välittömästi. Kasvaakseen ja pysyäkseen elinvoimaisena Suomi tarvitsee teollisia investointeja. Tätäkin asiaa edesauttaa vihreä siirtymä ja edullinen sähkön hinta. Se luo edellytyksiä ja uusia mahdollisuuksia, jotka edistävät Suomen hyvinvointia valtakunnan tasolla sekä paikallisesti eri maakunnissa ympäri Suomea.
Juha-Pekka Weckström
Kirjoittaja on Ilmatar Energy Oy:n toimitusjohtaja ja entinen Helen Oy:n toimitusjohtaja sekä Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja
